Napostelutuotteet ja tietoiset valinnat -polku
Huomaatko naposteltavasi pitkin päivää? Kaipaatko tukea napostelun vähentämiseen tai tietoiseen syömiseen?
Tervetuloa Napostelutuotteet ja tietoiset valinnat -polulle! Tämä polku tukee ja kannustaa sinua hyvinvointisi kannalta tietoisissa valinnoissa ajankohtaisen tiedon, pohdintatehtävien ja käytännöllisten vinkkien avulla.
Alla on polun sisältö. Pääset kulkemaan polkua myös vasemmalta löytyvän valikon avulla.
Sisällysluettelo
1. Ennen kuin aloitat
Tarkastele aluksi omia ruokailutottumuksiasi. Voit arvioida napostelutuotteiden syömistäsi osana muuta ruokavaliota Ravitsemusnavigaattorin avulla.
Ruokavaliomuutoksia tehdessä tukenasi on sivuston Omapolku sekä sieltä löytyvä työkirja.
Ravitsemuspolut sisältävät pohdintatehtäviä. Pysähdy vihreiden laatikoiden kohdalle miettimään omia tottumuksiasi. Voit halutessasi kirjata pohdintoja polkukohtaiseen työkirjaan.
Millaisen tuloksen sait Ravitsemusnavigaattorista napostelutuotteiden osalta? Oletko tyytyväinen tuloksiisi ja omaan ruokailuusi?
2. Johdanto aiheeseen
Polun keskeiset asiat lyhyesti.
Sopivasti ja tiedostaen napostelutuotteita
- Napostelutuotteet, kuten erilaiset sokeri-, rasva- ja suolapitoiset ruuat, kuten makeiset, suklaa, sipsit, sokerijuomat ja pikaruoka, voivat kuulua pienissä määrin terveyttä edistävään ruokavalioon.
- Vähentämällä napostelutuotteiden syömistä, tuet ilmastoystävällistä tapaa syödä.
- Syö napostelutuotteita tietoisesti ja sallivalla asenteella, niistä nauttien kaikilla aisteilla.
- Tiivistelmä
3. Tietoa ja vinkkejä
Alta löydät tietoa, pohdintatehtäviä ja konkreettisia vinkkejä naposteluun ja tietoisiin valintoihin.
3.1 Napostelutuotteet voivat kuulua terveyttä edistävään ruokavalioon
Makeat, suolaiset ja rasvaiset napostelutuotteet eli niin kutsutut herkuttelutuotteet kuuluvat silloin tällöin, kohtuullisina määrinä osaksi terveyttä edistävää ja kestävää ruokavaliota.
Näihin ruokiin kuuluvat esimerkiksi pikaruoat, makeiset, suklaa, suolatut ja sokeroidut pähkinät ja siemenet, perunalastut, leivonnaiset, keksit sekä sokeripitoiset juomat. Niistä ei ole tarvetta kieltäytyä kokonaan, vaan kaikenlainen ruoka on sallittua ilman syyllisyyden tuntemista.
Jatka lukemista
Kohtuullinen määrä napostelutuotteita voisi tarkoittaa esimerkiksi 1–2 kertaa viikossa. Tämä vastaa käytännössä esimerkiksi 1–2 suolaista tai makeaa leivonnaista tai yhtä pikaruoka-ateriaa viikossa tai yhtä pientä päivittäistä annosta, kuten paria kaurakeksiä.
Jollekin on sopivaa syödä napostelutuotteita kerran viikossa, kun toinen taas kaipaa niitä useammin. Keskeistä on huolehtia siitä, että ruokailu on muuten säännöllistä, monipuolista ja riittävää. Runsas napostelutuotteiden syöminen voi viitata liian vähäiseen syömiseen.
Naposteltavien ruokien ja juomien ravitsemuksellinen arvo on yleensä vähäinen, eikä niillä ole erityisiä myönteisiä terveysvaikutuksia. Ne voivat kuitenkin tuoda mielihyvää, vaihtelua, ja toisaalta välillä tarpeellistakin lisäenergiaa ruokavalioon.
Runsassokeriset, -rasvaiset sekä -suolaiset napostelutuotteet sisältävät runsaasti energiaa ja tyydyttynyttä rasvaa, mutta vain niukasti välttämättömiä ravintoaineita, kuten vitamiineja, kivennäisaineita sekä kuitua.
Lisäämällä terveyttä edistävien ruokien, kuten kasvisten, täysjyväviljatuotteiden ja palkokasvien syöntiä, ja rajoittamalla napostelutuotteiden käyttöä muutat ruokavaliotasi terveyttä edistävämpään ja kestävämpään suuntaan.
TIESITKÖ? Ruokaympäristö muuttuu
Ruokaympäristössämme on viimeisen vuosikymmenen aikana tullut merkittäviä muutoksia kauppojen pidentyneiden aukiolojen, kotiinkuljetusten, takeaway-aterioiden, suurempien annos- ja pakkauskokojen ja valtavien valikoimien yleistyttyä, sekä ylipäätään ruuan helpomman saatavuuden myötä.
Tämä kaikki saattaa osaltaan vaikeuttaa terveyttä edistävien valintojen tekemistä ja mielitekoihin tarttumatta jättämistä, kun erilaista ruokaa on koko ajan saatavilla. Tietoisesti tehtyjen valintojen tekemisen tärkeys siis korostuu, niin kaupassa, ravintolassa kuin kotonakin.
TIESITKÖ? Napostelutuotteiden kulutus
Suomalaiset kuluttivat makeita napostelutuotteita, kuten pullaa, keksejä, leivoksia, makeisia ja suklaata, keskimäärin 47 grammaa päivässä. Viikossa makeita napostelutuotteita kuluu keskimäärin 329 g mikä vastaa yhtä isoa karkkipussia tai 1,5 isoa suklaalevyä tai vajaata viittä korvapuustia.
Suolaisia napostelutuotteita, kuten perunalastuja, suolatuttuja pähkinöitä ja suolaisia leivonnaisia, miehet kuluttivat 23 g päivässä ja naiset 16 g. Viikossa suolaisia napostelutuotteita kuuluu keskimäärin molemmilla 137 g mikä vastaa noin puolta pussia perunalastuja, vajaata pussillista kuorrutettuja suolapähkinöitä tai kahta munariisipasteijaa.
Lähde: FinRavinto 2017 -tutkimus ja Fineli.
3.2 Napostelutuotteet ja kestävyys
Napostelutuotteiden, kuten makeisten sekä rasvaisten ja suolaisten elintarvikkeiden, käytön kohtuullistaminen tukee sekä terveyttä että ympäristön kestävyyttä.
Jatka lukemista
Vaikka sokerin tuotanto ei itsessään aiheuta suuria kasvihuonepäästöjä, makeisten, leivonnaisten ja sokeripitoisten tuotteiden runsas kulutus lisää ympäristökuormitusta näiden tuotteiden korkean sokeri- ja rasvapitoisuuden vuoksi.
Lisäksi troppiset raaka-aineet, kuten palmuöljy ja kaakao, ovat tuotantonsa vuoksi merkittäviä globaalin metsäkadon aiheuttajia, mikä uhkaa luonnon monimuotoisuutta ja lisää kasvihuonepäästöjä.
Monissa napostelutuotteissa käytetty kaakao ja erilaiset rasvat vaativat viljelypinta-alaa, joka voitaisiin hyödyntää terveyttä edistävien, kuten kasvipohjaisten elintarvikkeiden viljelyyn. Lisäksi liiallinen kulutus, joka aiheuttaa niin kutsuttua metabolista hävikkiä, kasvattaa ruokajärjestelmän ympäristövaikutuksia. On arvioitu, että jopa kolmannes ruokajärjestelmän ilmastovaikutuksista liittyy tähän hävikkiin.
Lihapitoisen pikaruuan kulutuksen vähentäminen on myös tehokas keino vähentää ruokailutottumusten ympäristökuormitusta. Kohtuullistamalla erityisesti makeisten, suklaan, kaakaon, rasvaisten napostelutuotteiden ja lihapitoisten pikaruokien kulutusta voit tukea terveyttä edistävää ja kestävää elämäntapaa.
Pohdi naposteluasi ja käyttämiäsi napostelutuotteita kestävyyden ja ilmaston kannalta. Ovatko ne kestävällä mallilla, vai olisiko keinoja, millä voisit edistää kestävämpien ja ilmastoystävällisempien napostelutuotteiden valitsemista ja käytön kohtuullistamista?
Vinkkejä kestäviin napostelutuotteiden valintoihin
Alta löydät muutamia konkreettisia pieniä tekoja, joita voit kokeilla arjessasi.
3.3 Napostelu voi viedä tilaa monipuoliselta syömiseltä
Huomaatko käyväsi jääkaapilla vähän väliä? Saattaako pussillinen pähkinöitä loppua huomaamatta? Kuluuko pullollinen limua tai energiajuomaa kuin itsestään? Napostelu tarkoittaa usein tapahtuvaa, yleensä erilaisten herkuttelutuotteiden, kuten pullan, keksien, perunalastujen ja makeisten, syömistä varsinaisten aterioiden välillä tai niiden sijaan.
Jatka lukemista
Jatkuva napostelu, oli tuote sitten enemmän tai vähemmän terveyttä edistävää, voi häiritä säännöllistä ateriarytmiä ja vähentää monipuolisten aterioiden syömistä. Siten se voi heikentää ruokavalion laatua, lisätä hampaiden reikiintymistä ja heikentää hyvinvointia.
Napostelu voi lisääntyä erityisesti iltapäivisin ja iltaisin. Aamun ja päivän aikainen epäsäännöllinen ja liian vähäinen syöminen voi aiheuttaa mielitekoja ja hallitsematontakin nälkää. Myös stressi, univaje, vuorotyö ja arjen huono palautuminen altistavat napostelulle ja mielihaluille, joita on vaikea sivuuttaa.
Säännöllinen ja riittävä syöminen aamusta alkaen auttaa vähentämään napostelun tarvetta pitämällä verensokerin tasaisena ja tuomalla kylläisyyden tunnetta.
Tukea ateriarytmiin ja riittäviin välipaloihin löydät Ateriarytmi-polulta.
Napostelu voi olla myös opittua, mutta huomaa, että siitäkin voi opetella eroon – tiedostamalla asian ja opettelemalla hiljalleen uusia toimintatapoja.
Napostelu ja suun terveys
Suun terveydelle on hyväksi säännöllinen ateriarytmi sisältäen enintään noin kuusi syömiskertaa päivässä. Jatkuva syöminen ja napostelu aiheuttaa jatkuvia happohyökkäyksiä hampaille ollen epäedullista hammasterveydelle.
Sokeripitoisten ja happamien ruokien ja juomien, kuten limujen ja energiajuomien, päivittäinen nauttiminen voi altistaa hampaiden kiilteen vaurioille, joka edesauttaa hampaiden reikiintymistä.
Välipalat ja ateriat, jotka sisältävät kuitupitoista ruokaa ja vaativat pureskelua, lisäävät syljeneritystä, mikä auttaa huuhtomaan suuta ja suojaamaan hampaita bakteereilta.
Ksylitoli myös auttaa ehkäisemään reikiintymistä pysäyttämällä happohyökkäyksen ja edistämällä syljen eritystä. Suositeltavaa on nauttia ksylitolituote, kuten täysksylitolipastilli tai -purukumi, jokaisen aterian jälkeen hampaiden suojaamiseksi.
Harjoitus: Nälän ja kylläisyyden tunnistaminen
Harjoituksen tavoite:
Kehon nälän ja kylläisyyden tunteiden tunnistaminen ja niiden tarkasteleminen.
Ohjeet tekemiseen:
Tutustu kysymyksiin, mieti niitä ajatuksella ja kirjaa halutessasi vastauksesi ylös.
Kysymyksiä nälästä ja kylläisyydestä:
- Minkälainen tuntemus on nälkä, entä minkälainen on kylläisyys?
- Mikä saa sinut aloittamaan syömisen?
- Aloitatko syömisen yleensä nälkäisenä vai syötkö, vaikket olisikaan oikeasti nälkäinen?
- Mikä saa sinut lopettamaan syömisen?
- Onko tilanteita, joissa nälän tai kylläisyyden tunnetta on vaikeampi arvioida?
- Kuinka helppoa tai vaikeaa on tunnistaa nälkää ja kylläisyyttä ruokailutilanteissa?
Pohdi:
Mitä ajatuksia harjoitus ja tuloksesi herättivät? Opitko itsestäsi jotain uutta, mitä?
Lähteestä:
Mukailtu Elämänlaatua ruoasta –Toimintapankin harjoituksista Syönkö kehoani kuunnellen -testi ja Kylläisyysharjoitus.
Pohdi ruokailutapojasi. Huomaatko napostelevasi usein? Millaisiin tilanteisiin se saattaa liittyä? Millaista päivän muu syöminen on ollut? Miten voisit kehittää syömistäsi ja vähentää naposteluasi? Kirjaa pohdintasi ja suunnitelmasi Omapolulle.
Vinkkejä napostelun kohtuullistamiseen
Alta löydät muutamia konkreettisia pieniä tekoja, joita voit kokeilla arjessasi.
3.4 Mielitekojen tunnistaminen voi tukea hyvää syömistä
Mieliteot kuuluvat luonnollisena osana syömiseen. Niiden tunnistaminen voi kuitenkin tukea terveyttä edistävää syömistä.
Jatka lukemista
Mieliteko ei tarkoita automaattisesti, että sitä täytyy joka kerta seurata. Sen sijaan pysähdy mielitekosi äärelle ja kuulostele, mistä halu kumpuaa – onko taustalla todellinen nälkä tai jano, vai kenties esimerkiksi stressi, väsymys, tai tunneperäinen syy, kuten ahdistus tai lohdun hakeminen ruuasta.
Usein toistuessaan mieliteot voivat haastaa terveyttä edistävää syömistä, etenkin jos niiden taustasyihin ei kiinnitä huomiota. Kun mieliteko iskee, kysy itseltäsi, onko kyseessä aito nälkä, halu herkutella, vai yksinkertaisesti syömisen tarve. Jos sinulla on todellakin nälkä, pieni, monipuolinen välipala voi auttaa, kunnes pääset kunnollisen aterian äärelle.
Löydät harjoituksen erilaisten näläntunteiden tunnistamiseen ja syihin Ateriarytmi-polulta.
Jos kyseessä on mieliteko ilman nälkää, voi olla hyödyllistä pohtia esimerkiksi yöunen riittävyyttä tai tunteita, kuten tylsistymistä tai lohdun tarvetta. Huomaa myös, että harjoittelemalla, eli tunnistamalla mieliteon, siirtämällä toiminnan muualle ja malttamalla, mieliteot voivat hiljalleen heikentyä ja vähentyä.
Mielitekoon on myös täysin sallittua tarttua hyvillä mielin!
Pohdi millaisia ajatuksia tai tunteita omiin mielitekoihisi liittyy? Oliko lapsuudessasi tapana palkita tai lohduttaa ruualla? Voitko nyt syödä hyvillä mielin ja tietoisesti? Minkälaisilla pienillä teoilla voisit vähentää mielitekoihin tarttumista?
Harjoitus: Olosuhteiden vaikutus näläntunteeseen ja mieliteon heräämiseen
Harjoituksen tavoite:
Tunnistaa ja ymmärtää, miten olosuhteet vaikuttavat näläntunteeseen ja mielitekoihin.
Ohjeet tekemiseen:
Aloita harjoitus pohtimalla herätteleviä alkukysymyksiä, jonka jälkeen mieti yhden menneen päivän, esimerkiksi eilisen, ruokailujasi tai vain yhtä ruokailua, jokaisen aiheen kohdalla. Voit halutessasi myös kirjata vastauksesi itsellesi ylös.
Alkukysymykset:
- Erotatko fyysisen, todellisen näläntunteen mieliteosta? Miten?
- Missä vaiheessa tunnistat nälän? Tunnistatko sen jo pienestä, vai vasta sitten kun on jo kova nälkä.
- Kuunteletko nälän tunnettasi? Jätätkö sen joissain tilanteissa huomiotta? Millaisissa ja miksi?
Ympäristö:
- Missä olit havaitessasi nälän tai mieliteon?
- Aistitko ruokaan liittyviä tuoksuja tai näitkö ruokaa?
- Söitkö jonkun kanssa, vai yksin? Oliko tällä vaikutusta nälkääsi?
Ateriavälit:
- Kuinka pitkä aika edellisestä ateriastasi oli silloin, kun huomasit nälän tai mieliteon?
- Minkälainen oli edellinen ruokailusi, kunnon ateria vai jotain pientä vain?
Vuorokaudenaika:
- Paljonko kello oli, kun huomasit nälän tai mieliteon?
- Mitä sinulla on yleensä tapana tehdä siihen aikaan päivästä?
Tekeminen:
- Mitä olit ollut tekemässä, kun nälkä tai mieliteko iski, tai hetkeä aiemmin?
- Olitko liikkunut paljon tai ulkoillut, vai ollut enimmäkseen paikoillaan?
Tunteet:
- Nälän yllättäessä tai mieliteon iskiessä, mitä tunteita tunsit?
- Olitko iloinen vai surullinen, yksinäinen tai tylsistynyt, tai jotain muuta?
- Olitko tehnyt tai kokenut jotakin sellaista, mistä koit tarvetta palkita itseäsi ruoalla?
Pohdi:
Miltä harjoituksen tekeminen tuntui? Vaikuttiko jokin asia enemmän nälkääsi tai mielitekoosi kuin toinen? Opitko jotain uutta näläntunteen ja mieliteon huomaamisesta? Mitä?
Lähteestä:
Mukailtu Elämänlaatua ruoasta –Toimintapankin tehtävästä Ohjaavatko olosuhteet nälän tunnetta.
3.5 Salliva ja myönteinen suhtautuminen syömiseen tukee hyvinvointia
Myönteinen, salliva ja joustava suhtautuminen syömiseen edistää hyvinvointia ja tukee hyviä ruokailutottumuksia. Sen sijaan, että keskittyisit kieltoihin tai rajoituksiin, on hyvä painottaa sallivaa ja myönteistä asennetta ruokaan ja syömiseen, kehon tarpeiden mukaista syömistä ja säännöllisiä ruokailuja. Nämä piirteet ja tavat auttavat tekemään hyvinvointia edistäviä ruokavalintoja ilman syyllisyyttä.
Mitä salliva syöminen tarkoittaa?
Salliva ja joustava suhtautuminen syömiseen ja ruokaan tarkoittaa, että kaikki ruuat, myös napostelutuotteet ja niin kutsutut herkuttelutuotteet, voivat kuulua tasapainoiseen ja hyvään ruokavalioon.
Ehdottomien kieltojen ja ruuan arvottamisen sijaan pyritään siihen, että annetaan itselleen lupa syödä kaikenlaisia ruokia ilman syyllisyyttä tai itsesyytöksiä.
Kieltämisen sijaan keskity kuuntelemaan kehosi tarpeita ja tunnistamaan nälän ja kylläisyyden tunteet. Nälän ja kylläisyyden tuntemusten kokemista tukee myös säännöllinen ja riittävä ruokailu sekä riittävä fyysinen aktiivisuus.
Tiukat rajoitukset eivät tue hyvinvointia
Tiukat kiellot ja ehdottomat säännöt voivat vahvistaa myös mielitekoja. Kun jokin herkku on ”kiellettyä”, sen himo saattaa kasvaa, ja pienikin naposteluhetki saattaa tuntua epäonnistumiselta. Tämä voi johtaa siihen, että kieltolistalta poikettuaan päätyykin syömään napostelutuotteita runsaammin kuin haluaisi “kaikki tai ei mitään” -ajatuksella.
Jatkuva itsekurin varassa eläminen voi viedä ilon syömisestä ja tehdä syömisestä stressaavaa heikentäen myönteistä ja sallivaa suhtautumista syömiseen ja heikentäen ruokailutottumuksia.
Harjoittele tietoista ja sallivaa syömistä
On myös tavallista, että moni syö napostelutuotteita nopeasti tai muun tekemisen ohessa keskittyen niiden makuun vain hetkellisesti. Tämä voi lisätä niiden syömistä huomaamatta.
Tietoinen syöminen, jossa keskittyy ruokailuhetkeen ja esimerkiksi siihen, miltä ruoka maistuu, tuoksuu ja tuntuu, voi auttaa kohtuullistamaan syödyn ruuan määrää ja nauttimaan ruuasta enemmän. Kokeile tietoisen syömisen harjoitusta alta.
Huomaa, että sallivuus ja joustavuus ei tarkoita holtitonta syömistä, vaan siihen kuuluvat tietoiset ja hyvinvointia tukevat ruokavalinnat.
Kun opettelet syömään säännöllisesti, riittävästi ja monipuolisesti kehon kylläisyyden ja nälän tunteet huomioiden, myös mieliteot tasapainottuvat ja suhtautumisesi syömiseen voi muuttua myönteisemmäksi. Näitä tapoja ja ajatusmalleja harjoittelemalla tuet hyvinvointiasi ja ruokailutottumuksiasi.
Harjoitus: Tietoinen syöminen
Harjoituksen tavoite:
Oppia keskittymään syömiseen, ja siihen mitä syö. Miltä ruoka näyttää, tuoksuu, maistuu ja tuntuu?
Ohjeet tekemiseen:
Varaa itsellesi hetki aikaa, kynä ja paperia sekä kolme pientä syötävää. Syötävä voi olla esimerkiksi kolme salmiakkia, rusinaa, suklaata, pähkinää tai mitä tahansa muuta mieleistä syötävää.
1. vaihe: Ota ensimmäinen pieni syötävä kädellesi ja tutki sitä, miltä se tuntuu, tuoksuu, mitä mielikuvia ja tunteita se herättää, tekeekö mielesi syödä sitä? Arvioi haluasi syödä asteikolla 1–10, jossa 1 = ei yhtään ja 10 = himoitsen sitä. Merkitse ylös.
2. vaihe: Laita pieni syötävä suuhusi. Miltä se tuntuu, onko kova, pehmeä, ruttuinen, liukas? Aloita pureskelu ja samalla tunnustele suusi tuottamia tuntemuksia. Mieti myös makua, onko se suolainen, hapan, makea, kirpeä. Nielaise se ja merkkaa jälleen ylös asteikolla 1–10, kuinka hyvältä se maistui ja arvioi samalla asteikolla, kuinka paljon haluat syödä toisen palan.
3. vaihe: Syö toinen pieni syötävä ihan normaalisti, sen enempää analysoimatta. Miltä se nyt maistui? Merkkaa asteikolla 1–10 jossa 1 = pahaa ja 10 = hyvää, tekee mieli lisää.
4. vaihe: Toista vaiheet 1 ja 2.
5. vaihe: Mieti miltä sinusta tuntuu, haluaisitko vielä lisää, vai riittikö tämä määrä?
Pohdi:
Miltä harjoituksen tekeminen tuntui? Mitä ajatuksia se herätti? Opitko jotain uutta mieliteoista tai tietoisesta syömisestä?
Voit tehdä harjoituksen myös jonkun ruokailun yhteydessä. Tällöin voit tarkastella tuntemuksiasi ennen kuin olet aloittanut syömisen, syömisen puolessa välissä ja lautasen tyhjennyttyä tai kunnes koet itsesi kylläiseksi.
Lähteestä:
Mukailtu Elämänlaatua ruoasta -toimintapankin tehtävästä Aistilähtöinen syöminen sekä Terveyskylän harjoituksesta Herkuttelun taito.
Pohdi omaa asennettasi syömistä ja ruokaan kohtaan. Suhtaudutko syömiseen ja ruokaan myönteisesti? Tuottaako ruoka ja syöminen sinulle iloa ja nautintoa? Entä keskitytkö ruokailuhetkeen? Miten voisit lisätä myönteistä suhtautumista ruokaan ja syömiseen?
Vinkkejä sallivaan ja tietoiseen syömiseen sekä mielitekoihin
Alta löydät muutamia konkreettisia pieniä tekoja, joita voit kokeilla arjessasi.
4. Muutosten kokeilu
Mitä haluat muuttaa syömisessäsi ja miten saat muutoksen aikaan?
Katso interaktiivinen versio kuvasta Oma polkusi -sivulla.
Kokeile pieniä tekoja arjessasi
Yllä olevassa Tietoa ja vinkkejä -osiossa on joitain vinkkejä kokeiltaviksi. Mitkä vinkit erityisesti tuntuivat kiinnostavilta? Voit ladata kaikki tämän polun vinkit PDF-tiedostona alta.
Voit asettaa Omapolun työkirjassa tavoitteesi ja kokeiltavat pienet teot. Saat halutessasi vaikka tulosteen laitettavaksi jääkaapin oveen!
5. Usein kysyttyä
Alta löydät ravitsemusasiantuntijoiden vastauksia yleisimpiin kysymyksiin.
Osion laatiminen on kesken. Kysymykset ja vastaukset lisätään myöhemmin.
Mitä tähän osioon tulee ja milloin?
Tavoitteena on tuottaa tämän osion sisällöt alkuvuoden 2025 aikana. Osioon tulee ihmisiä askarruttavia kysymyksiä aiheeseen liittyen. Voit jättää oman kysymyksesi yhteydenottolomakkeen kautta.
Onko jotain, mitä haluat kysyä ravitsemusasiantuntijoilta aiheesta? Sopivat kysymykset lisätään ylle.
6. Osaamistesti
Miten hyvin tunnet tunnet aiheen nyt käytyäsi polun läpi? Voit testata osaamisesi tällä tietovisalla!
Tietovisa tulossa myöhemmin.
7. Reseptit
Ravitsemusasiantuntijoiden valikoimia esimerkkejä resepteistä kokeiltaviksi.
Lisää hyviä reseptejä löydät mm. Sydänmerkin sivuilta.
Reseptilista päivitetään lähiaikoina. Alla olevat eivät liity aiheeseen.
8. Polun päätös
Hienoa, olet päässyt polun loppuun! Voit jatkaa tutkimaan muita polkuja tai jatkaa aiheen tutkimista toisilla sivustoilla.
Opitko jotain uutta aiheesta? Millaisia ajatuksia polku herätti? Kokeiletko arjessasi jotain uutta tekoa? Mitä?
Mitä seuraavaksi?
Ei kannata ottaa kerralla liian monta muutosta kokeiluun. Tee 1–3 pientä muutosta kerrallaan, jotta onnistut. Jatka uuden tavan opettelua noin parin kuukauden ajan, jotta siitä hiljalleen muodostuu uusi hyvä rutiini.
Pohdi kokeilujen jälkeen, miltä uuden kokeilu tuntui. Toimiko muutos kohdallasi? Mitä vaikutuksia kokeilussa havaitsit? Mitä uutta opit? Kiinnostaako kokeilla jotain muuta?
Voit myös tutustua johonkin toiseen ravitsemuspolkuun! Polut löydät sivun alareunasta.
Aiheesta muualla
Alta löydät aiheeseen liittyviä artikkeleita sekä muuta lisätietoa.
Sydänliiton vinkkejä terveellisempään leivontaan.
Sydänliiton vinkkejä terveellisempiin naposteltaviin
Tietoa sokerista, sen vähentämisestä ja sokerimääristä eri tuotteissa Sydänliiton sivuilla.
Blogikirjoitus ajatusten muuttamisesta herkutteluun liittyen ja armollisuudesta itse kohtaan Sydänliiton sivuilla.
Artikkeli ja psykologi Katarina Meskasen haastattelu tunnesyömisestä Sydänliiton sivuilla.
Arvostusta omaa kehoa kohti – lyhyt 5 minuutin mindfulness-harjoitus, joka vahvistaa kehon ja mielen yhteistyötä.
Mindfulness-harjoitus oman kehon havainnoimisesta lempeästi tutkaillen ja etsien hyväksyntää ja tyytyväisyyttä siihen. 17 minuuttia.
Tiedeykkösen podcast “Emme usein edes huomaa napostelevamme – käyttäytymisanalyysi tunnistaa ylipainoon johtavia syitä”. 48 minuuttia.
Ihmeellisen suoliston podcast “Miksi ei kannata napostella?”. 12 minuuttia.
Emma Karasjoki: Miksei kukaan kertonut? podcast. Aiheena: Luovu syömisen säännöistä – Miten syödä intuitiivisesti? Ft. Patrik Borg. 46 minuuttia.
